Kouluissa ruokahävikki on keskimäärin 20 %, kun taas kotitalouksissa sama luku on noin 6 %. Koulukeittiöiden ruokahävikki aiheuttaa vuodessa suurin piirtein saman verran päästöjä kuin 70 000 henkilöautoa. Tilanne kuulostaa huolestuttavalta! Euroopan komission määrittelemien tavoitteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä ruokahävikki tulisikin puolittaa.
Continental Foods Finlandin järjestämään Kouluruokakilpailuun osallistuu koulukeittiöiden ammattilaisia ympäri Suomen. Kilpailu levittää tietoisuutta ruokahävikistä ja keinoista sen pienentämiseen.
Ruokaa josta lapset tykkäävät
Kouluruokakilpailua järjestävä Jutta Kontinen Continental Foods Finlandilta tietää yksinkertaisen vinkin ruokahävikin vähentämiseksi.
– On aika tehdä ruokaa, josta lapset tykkäävät!
Kontinen ei tarkoita, että joka päivä tarjoiltaisiin pizzaa tai hampurilaisia. Hän haluaa kouluruoan olevan maukasta ja nykyaikaista. Se ruoka, minkä aikuiset kokee tavallisena, voi globaalin ajan lapsille olla hyvin erikoista tai jopa vanhanaikaista.
– Vaikka nakkikastike saattoi olla lapsuutesi lempiruoka, voi se nykyajan koululaisille olla jäännös menneisyydestä.
Miten lasten suosimaa ruokaa sitten tehdään? Kontinen kehottaa kysymään koululaisilta itseltään, mikä maistuu ja mikä ei. Palaute tulisi ottaa huomioon ruokalistojen suunnittelussa.
– Laadukas ja hyvänmakuinen ruoka on ehdottomasti toimiva tapa vähentää ruokahävikkiä. Lautasten tyhjentyminen taataan valitsemalla laadukkaasti valmistettuja tuotteita, joiden tuotekehitysvaiheessa on jo huomioitu niiden käyttö suomalaisessa kouluruokailussa.
– Kannustan miettimään uudelleen ruoanvalmistustapoja. Ruokaa ei tulisi ylivalmistaa, vaan tehdä sen mukaan kuin sitä menee.
Mitä me voimme tehdä?
Kysyimme ruokahävikkiä pitkään tutkineelta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijalta Juha-Matti Katajajuurelta syitä korkeaan ruokahävikkiprosenttiin sekä ratkaisuja sen pienentämiseksi.
– Keskeisin ero kotitalouksien ja kouluruokailun ruokahävikin määrässä on suunnitelmallisuus. Oppilaiden määriä ei pystytä ennustamaan samalla tarkkuudella kuin kotona. Lisäksi useilla kouluilla on tilataan tai valmistetaan liikaa ruokaa suhteessa todennäköiseen menekkiin, jotta se ei pääsisi loppumaan eikä kukaan oppilaista jäisi ilman, Katajajuuri tietää.
– Itsepalvelulinjastoruokailun haasteet vaikuttavat ruokahävikkiin, joten sen vähentäminen palautuu suunnittelijoihin, tilaajiin, kokkeihin, esimiehiin ja kaikkeen heidän tekemiseensä. Oppilaita ei voida syyllistää siitä, jos ruoka ei maistu, mutta myös heille voi antaa mahdollisuuden vaikuttaa ruokajätteen syntymiseen. Esimerkiksi erilaisilla reaaliaikaisilla mittauksilla oppilas voi nähdä konkreettisesti vaikutusmahdollisuutensa.
Hävikkiä voidaan laskea mutta nollaan ei päästä
Ateriapalvelupuolella pystytään merkittävästi vähentämään syötäväksi tarkoitetun ruoan hävikkiä. Nollaan ei todennäköisesti päästä, koska elintarvikejätteeksi lasketaan myös alun perin syömäkelvottomat osat, kuten hedelmien ja vihannesten kuoret, juuresten naatit, kahvinporot, ruodot sekä luut.
– Ruokahävikin vähentäminen koostuu useimmiten pienistä puroista. Ei ole olemassa yksittäistä ratkaisua, jolla ongelma häviäisi. Tosi monet koulukeittiöt panostavat asiaan jo, mutta silti tarvitaan muutosta.
Katajajuuri kertoo muutamia konkreettisia vinkkejä ruokahävikin pienentämiseksi.
– Ruokailun loppuvaiheessa linjastolle kannattaa tuoda matalia tarjoiluastioita, jotta ruoka näyttää houkuttelevalta, mutta ruokailun jälkeen ei jäisi ylimääräistä ruokaa. Mittaaminen saa yleensä keittiöhenkilökunnan havahtumaan tilanteeseen ja helpottaa suunnittelua. Konkreettiset luvut auttavat tiedostamaan ongelman ja taistelemaan vastaan pieninkin askelin. Ylijäänyt ruoka tulisi joko hyödyntää kouluissa seuraavana päivänä tai esimerkiksi myydä tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
– Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan vähentää ruokahävikkiä. Tähän asti mainitut keinot ovat vapaaehtoisia, mutta muitakin ratkaisuja on olemassa. Esimerkiksi tämän hetkisen lainsäädännön mukaan lämpöhauteessa ollutta ruokaa voidaan myydä tarjoilun loputtua samasta lämpötilasta, mutta jälleenmyymistä helpottaisi se, että ruoka voitaisiin välissä myös jäähdyttää. Näin saa tehdä vain hyväntekeväisyyteen menevän ruoan osalta. Jos myynti jäähdytettynä olisi sallittua, ruokahävikki voisi pienentyä.
– On aika tehdä rohkeita kokeiluja ja päätöksiä. Tällä hetkellä pohditaan ja suunnitellaan paljon, mutta voisimme tehdä huomattavasti enemmänkin.
