Kouluruoan tarina

Miten maailman kouluissa syödään?

Suomea pidetään kouluruokailun mallimaana ja järjestelmää käytetään esimerkkinä maissa, joissa kouluruokailua kehitetään toimivammaksi ja ravitsemuksellisemmaksi. Voimmeko vielä parantaa suomalaista kouluruokailua tutustumalla muiden maiden tapoihin tai jakaa omaa osaamistamme muille?

Maksullista kouluruokailua on monessa maassa. Yleensä lasten vanhemmat maksavat ruokailun, mutta valtiot ja kunnat antavat myös tukea. Matalan elintason maissa kouluruokailun perimmäinen tarkoitus on helpottaa oppilaiden nälkää ja aliravitsemusta.

Pohjoismaissakin eroja keskenään

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman kouluruoan joka päivä. Pohjoismaidenkin kesken on suuria eroja kouluruokailussa.

Norjassa koululaiset tuovat eväät kotoa ja syövät ne koulun kanttiinissa tai luokassa. Pääosin koululounas koostuu täytetyistä voileivistä. Monilta kouluilta voi ostaa edullisesti maitoa, jogurttia tai hedelmiä.

Tanskassa koulujen yhteyteen ei ole perinteisesti rakennettu keittiöitä, mikä hankaloittaa ruokailun järjestämistä. Monien lounasruokailu koostuu vielä eväistä, vaikka kouluruokailua ollaankin kehittämässä.

Eurooppalaisia tapoja

Ranskassa kouluruokailu voi sisältää jopa 5 ruokalajia: alkupala, salaatti, pääruoka, jälkkäri ja juustot. Ranskan kouluissa kouluruokailun sosiaalista puolta pidetään hyvin tärkeänä: Monissa kouluissa on säädetty, että ruokailun tulee kestää vähintään 30 minuuttia. Ruokatauko voi olla jopa 2 tuntia paikoissa, joissa lapset käyvät kotona syömässä.

Ukrainassa suurin osa koululaisista maksaa lounaansa. Alkuruoaksi tarjotaan esimerkiksi borssikeittoa. Pääruoaksi voi olla makkaraa tai kotlettia, joiden kanssa on perunamuusia tai keitettyä tattaria. Jälkiruoaksi on usein keksejä, pannukakkua tai suklaalla kuorrutettua kermajuustoa.

Espanjassa kouluruokailu on yksityisten yritysten järjestämää ja vanhemmat maksavat yleisesti kaikki kustannukset. Sveitsissä ja Saksassa koululaiset menevät puolen päivän aikaa koteihin lounaalle.

Terveellisyys on noussut monessa maassa kouluruoan tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Aiheesta puhutaan paljon ja ruokatottumuksia yritetään mahdollisuuksien mukaan muuttaa paremmaksi.

Englannissa kouluruokailua kehitetään koko ajan terveellisemmäksi. Julkkiskokki Jamie Oliver nosti 2000-luvun alkupuolella julkiseen keskusteluun maksuttoman ja terveellisen kouluruokailun. Pitkälti tämän seurauksena 4–7-vuotiaat saavat nyt maksuttoman koululounaan.

Kouluruokailu muualla maailmalla

Yhdysvalloissa kouluilla tarjottava ruoka on suurimmaksi osaksi pakattua. On hyvin tavallista, että ajokortin saatuaan nuoret ajavat koululta ostamaan pikaruokaa, sillä kouluruokaa pidetään pahana. Listalla on esimerkiksi hampurilaisia sekä ranskalaisia. Kouluruoan ravitsemuksen ja houkuttelevuuden lisäämiseksi tehdään työtä niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla. Michelle Obaman aloitteesta 2012 alkaen kouluruokakriteeristöä ja -suosituksia muutettiin terveellisemmäksi, mutta jo seuraavana vuonna muutamat osavaltiot irtautuivat ohjelmasta vanhempien vastustuksen vuoksi.

Venäjällä alle 11-vuotiaille koululaisille tarjotaan maksutonta aamiaista. Vanhemmille koululaisille aamiainen maksaa. Aluehallinnot kustantavat lounaat, joten ne vaihtelevat alueiden varallisuuden mukaan. Koululaiset voivat tuoda eväät, mennä kotiin syömään tai ostaa aterian kouluruokalasta. Harvoille ateria tarjotaan ilmaiseksi.

Japanissa valtio tuki on kohdennettu riisiin ja koulumaitoon, jota Japanissa juodaan eniten maailmassa. Valtion tuen osuus kouluruokailukustannuksista on 6 %, vanhempien 44 % ja loput 50 % tulee paikallisilta kouluviranomaisilta. Ruoka valmistetaan kouluilla ja syödään luokissa. Japanissa korostetaan kouluruokailun sosiaalista merkitystä.

Intiassa avustusohjelman ansiosta koululaisille on tarjottu maksutonta kouluruokaa. Avustusohjelmaa on pidetty hyvin onnistuneena ja järjestettynä. Se on lisännyt koululaisten määrää, pidentänyt oppimisjaksoja. Ruoan laatu ja hygieniataso on saanut valituksia, ja vakaviakin onnettomuuksia on sattunut laiminlyöntien vuoksi.

Kehitysmaissa miljoonat alakoululaiset käyvät koulua nälkäisenä, jolloin oppiminen ja keskittyminen on vaikeampaa. Kouluruokailu toimii näissä valtioissa yhteiskunnallisena turvaverkkona köyhille perheille ja varmistaa, että lapset käyvät koulua. World Food Program -ohjelman kouluruoka kannustaa köyhiä perheitä lähettämään lapsensa kouluun. Köyhimmissä maissa kouluruoka tuplaa koulun oppilasmäärän vuodessa. Kouluruoka antaa erityisesti tytöille mahdollisuuden oppia.

Lähteet:
Harper, Wood & Mitchell 2008: The provision of school food in 18 countries, School food Trust;
www.fi/wfp.org; www.kouluruokavaalit.fi;
BBC: School dinners around the world; The Quardian: School meals around the world; www.maitojaterveys.fi)

Jokilahti, Anna-Maija 2017, Suomalaiset voivat olla ylpeitä maksuttomasta kouluruoasta. Opinnäytetyö Palveluliiketoiminnan YAMK koulutusohjelma
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122919/Jokilahti_Anna-Maija.pdf?sequence=1

© GB Foods Suomi Oy | Äyritie 12 c, 01510 Vantaa | Puhelin 020 7681 400
Evästeasetukset | Tietosuojakäytäntö | Yhteistyössä: ELO-säätiö